Ripaus Ilosaaren historiaa
Ilosaarella on pitkät perinteet kaupunkilaisten virkistys- ja harrastuspaikkana. Saaressa on voinut harrastaa tansseja, uimahyppykilpailuja, teatteria, uintia, keilausta ja muita ajanvietteitä aina 1800-luvulta asti. Ilosaari on vuosien saatossa kulkenut myös nimillä Koskisaari ja Lystsaari.
1800-luvun puolivälissä keksi joensuulainen kauppias rakennuttaa itselleen saareen puoti-, makasiini-, sauna- ja ulkohuonekartanon, mutta sai läänin kuvernööriltä käskyn muuttaa pois, kun kaupunkilaiset huomasivat Ilosaaren viihtyisyyden ja halusivat sen käyttöönsä.
Kauppiaan poistuttua kaupunki rakennutti alueelle kaupunkilaisten iloksi keilaradan ja huvimajan, josta tarjoiltiin siirappivettä, kahvia, teetä ja vehnästä. Huvimaja myytiin kuitenkin pois vuonna 1869.
Keväällä 1878 joensuulaiset saivat Ilosaareen uimahuoneen ja kylpylaitoksen höyrykaappeineen ja suihkuineen. Tätä kokonaisuutta pyörittänyt saunayhtiö osoittautui valitettavasti kannattamattomaksi, mikä johti siihen, että rakennukset rapistuivat ja toiminta loppui.
Vuosisadan lopussa Ilosaareen valmistui Emil Gustafssonin suunnittelema Huvila, jossa sijaitsi raittiusravintola. Se oli vapaasti käytettävissä sellaisiin iltamiin, joiden tarkoitusperät olivat yleishyödylliset. Huvilassa tiedetään olleen ainakin vahvaa teatteritoimintaa. Jossain vaiheessa talon ottivat haltuun kaupungin urheiluseurat, jolloin teatterilaiset saivat väistyä.
Uintikulttuuria piti yllä etelärannalla sijaitseva uimalaitos, jonka kaupunki rakennutti vuonna 1907. Puurakenteinen uimala kätki sisälleen omat puolet sekä naisille että miehille, ja siitä muotoutui suosittu ajanviete- harrastuspaikka monille joensuulaisille. Paikkaa pyörittäneen Joensuun uimaseuran toimintaan kuuluneet uimahyppy- ja sukellusnäytökset, Pielisjoen uinti ja Ilosaaren vesijuhla piristivät pikkukaupungin elämää. Uimalaitos kunnostettiin perusteellisesti 1948 - 1949, mutta purettiin 1970-luvulla, kun Joensuuhun rakennettiin uimahalli.
Ilosaaren yksi keskeisimmistä tunnusmerkeistä on laguuni, joka tehtiin 1950-luvulla. Laguunin rakennusaineena käytettiin keskussairaalan rakennusmaajätettä. Samalla vuosikymmenellä rakentui saareen Einari Teräsvirran suunnittelema, museo- ja ravintolakäyttöön tarkoitettu Karjalantalo, jonka pääasiallinen tehtävä oli edistää karjalaista kulttuuria. Kulttuuria edistävät tällä hetkellä talossa asustelevat ravintola Kerubi ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelma.
Kautta aikain Ilosaaressa on järjestetty erilaisia tapahtumia kuten tukkilaisten SM-kilpailut, uinti- ja uimahyppykilpailuja, avantouinnin SM, Ilovaarirock, Vekararock, ulkoilmakonsertteja ja rusettiluistelua laguuniin tehdyllä luisteluradalla. Tunnetuin Ilosaaressa järjestetty tapahtuma lienee Ilosaarirock, joka järjestettiin saaressa ensimmäisen kerran nimellä Rockrieha vuonna 1971.
Lähteet:
Joensuun uimaseura (2011): Historia. joensuunuimaseura.fi/web/?page_id=114. Luettu 2.11.2011. Ei päivitystietoa.
Oravuo, Ritva (1998): Promenadeja ja puistosoittoja. Joensuun historialliset puistot 1848–1948. Kirjapaino Hyvätuuli, Joensuu
Pielisjoen rakentamisen ja kaupunkikosken alueen historiaa (1968). Joensuun kirjaston maakuntakokoelma.
Kuvat:
Pohjois-Karjalan museon arkisto, Joensuun Popmuusikot ry:n arkisto
Info
